Yksi hyvä tapa kuluttaa aikaa, kokea Japani ja aloittaa uusi harrastus on karkeasti suomennettuna vuorivaellus. Matalaan Suomeen tottuneena Japanin vuoristoisuus on mukavaa vaihtelua ja Tokiosta pääsee nopeasti lähimpiä huippuja valloittamaan.
Vuorille kiipeily on Japanissa yllättävänä yleinen harrastus ja sitä tekevät kaiken ikäiset. Välillä ottaa itsetuntoon kun näkee pappoja ja mammoja reippailemassa vuoren rinnettä ylös kun itse on ihan maitohapoilla heti alun jälkeen. Sama tuli koettua itseasiassa jo Hongkongissa. Mutta hei, ei pidä vertailla itseään toisiin.
Helpoiten Mitakelle pääsee menemällä junalla noin 2h Mitaken asemalle, josta voi ottaa bussin Mitake Tozan kaapelihissille. Vuoren voi kiivetä alhaalta asti ylös, mutta me otettiin kaapelihissi, jonka yläpäästä piti kiivetä vielä n. 30min Mitaken huipulla olevalle temppelille. Temppeliltä lähdettiin sitten kiipeämään viereisen Mt. Otake nimisen vuoren huipulle. Aluksi oli turhauttavaa joutua kiipeämään alas ennen kuin pääsi taas nousemaan vuoren rinnettä ylös kohti huippua. Polut olivat paikoitellen hyvin kapeita, mutaisia ja liukkaita, joten suosittelen hyviä kenkiä, mikäli mielii kiipeämään. Adidaksen superstarit eivät selvästi lukeudu hyvien kenkien joukkoon. Välillä joutui kiipeämään nelinkontin kivistä rinnettä, mutta se oli itseasiassa helpompaa kuin tasaisesti nouseva ylämäki. Lisäapua reissuun sai metsästä löydetyistä kepeistä, jotka toimivat loistavasti vaellussauvoina. Ihmeellisesti tuli matkan teosta paljon helpompaa kun sai ottaa jostain tukea.
Sää oli pilvinen ja utuinen, joten huipulla maisemat eivät olleet parhaat mahdolliset, mutta kyllä sieltä tihrustamalla näkyi jopa Sky Tree! Tokion vilkkaan kaupunkielämän jälkeen luonnon helmaan meno tuntui ihmeellisen eheyttävältä. Kaikkialla kasvistoa, hiljaista ja rauhallista. Vastaantulijat tervehtivät. wow.
Pidettiin pieni evästauko huipulla ennen alas lähtöä. Yhteensä kiipeämiseen kannattaa varata noin 6 tuntia. Meillä meni vähemmän, mutta ottaen huomioon, että viimeinen kaapelihissi ja bussi juna-asemalle lähtevät 18 aikaan, on hyvä varata liikaa aikaa. Ja tietenkin pitää ottaa huomioon maisemien ihailu! Matkan varrella on vain yksi sähkötön ja vedetön vessa, joten kannattaa varautua vessapaperilla ja käsidesillä.
Kaiken kaikkiaan loistava reissu.
Lähtötunnelmia. Second breakfast ja maisemia kaapelihissin yläpäästä. Mt. Mitaken kartta ja lunta??
Matkanvarrelta. Kevät oli vasta aluillaan, joten luonto oli vielä vähän harmaata, mutta silti vaikuttavaa!
Huippu saavutettu 1266m korkeudessa! Kyllä kelpasi olla maailman yläpuolella.
Comments